Noniin! Kuumeilujen ja missatun PhiPhin reissun jälkeen päätin lähteä uuttavuotta viettämään Langkawille, joka on siis saari Penangista pohjoiseen noin sadan kilometrin päässä. Reissulle lähti loppujen lopuksi 13 henkeä ja oli kyllä loistava porukka. Suomalaisista minä, Oskari, Ville, Pekka, Anniina ja Pauliina, ruotsalainen Sara, lisäksi hollantilaiset Esma ja Judith, kanadalaiset Sasha ja Nina, ranskalainen Hermeline ja australialainen Jesse. Saarelle mentiin lautalla Georgetownista ja se lähti torstaina aamulla 8.15, kesto noin 2,5h, hinta 115RM meno-paluu.
Langkawille mentäessä olo oli jo jonkun verran parempi, mutta pari ekaa iltaa perillä otin kuitenkin aika rauhallisesti. Majoitus saatiin tosi helposti AB-motellista Cenang-beachilta. Huoneet oli yllättävänkin tasokkaita, kolmen hengen huone maksoi 100RM/yö ja siinä oli 3 sänkyä, tv, ilmastointi ja suihku+vessa. Meidän huoneessa oli kaikki 4 jätkää ja otettiinkin toiseksi ja kolmanneksi yöksi extra mattress niin ei tarvinnu nukkua niinku sillit purkis. Katu, jonka varrella motelli oli, on täynnä turisteille suunnattuja kauppoja, ruokapaikkoja ja onpa siinä pieni huvipuistokin. Ekana iltana kävellessä tuli yhtäkkiä vastaan yksi tuttu Henri Seinäjoelta kahden muun suomalaisen kaverin kanssa, jotka olivat olleet Koreassa vaihdossa juuri. Käytiin heidän kans syömässä ja sen jälkeen siirryttiin rannalle vaihtamaan vuotta. Rannalla oli valtavat reggaebileet, jossa reggaebändi soitteli musiikkia ja ihmisiä oli aivan älyttömästi. Lavalta mereen oli matkaa noin 10 metriä, eli aallot puski jaloille koko ajan. Uudenvuoden ilotulitus oli komea ja varsinkin tsunamiuhrien muistoksi ilmaan lähetetyt kiinalaiset kynttilät tms olivat hienoa nähtävää. Uuden vuoden yö jäi itsellä vähän tyngäksi kun nukutti niin paljon ja päätä jomotti, mutta hauskaa oli silti.
Perjantaina meinattiin vuokrata pakettiauto että saataisiin koko porukka kulkemaan helposti kimpassa, mutta ei sitten löydetty sopivaa. Tai löydettiin mutta myyjä lähti painamaan jonnekkin eikä siitä enää sitten kuulunut mitään. Otettiin sitten taksi Mangrove-nimiseen paikkaan saaren pohjoisosaan. Siellä oli tarjolla Mangrove-tour, johon kuului erilaisia nähtävyyksiä. Touri oli kyllä hintansa väärti ja hauskaa oli koko rahan edestä. Retkellä nähtiin muun muassa lepakkoluola, kalafarmi, Langkawin kuuluisa kotkien ruokkiminen ja hieno syrjäinen hiekkaranta josta näki jo Thaimaan puolelle asti. Kyseiselle rannalle meno oli kaikkea muuta kuin tasainen, nimittäin siihen mennessä oltiin menty pelkästään jokimaisia reittejä jossa ei aallokkoa ollut yhtään. Kulkupelinä oli siis semmonen longboat johon mahduttiin kaikki 13 kerralla kuskin kera. Rannalle mentäessä mentiin avomerta kohti ja aallokko oli kovaa. Ilmeisesti tämä täysillä aallokossa ajaminen oli yksi ohjelmanumero tällä reissulla. Porukka kastui kiitettävästi ja tavaroistakin sai välillä pitää kiinni ihan huolella samoin kuin siitä että pysyy kyydissä. Taisin kuulla jonkun sanovan jo välillä että tämä ei oo enää hauskaa… ja olihan se kyllä vaarallisen tuntuista menoa. Perille kuitenkin päästiin ja uimaan. Rannalla ei juuri mitään ollut muuta kuin hienot maisemat ja yksi apina. Kalafarmilla oli aivan mukava käydä katselemassa erilaisia kaloja, muun muassa Barracudia ja joitain merivettä sylkeviä pikkukaloja. Jälkimmäiset saalistivat hauskasti anjovista kaiteesta sylkemällä vettä saaliiseen tiputtaakseen sen veteen. Opas oli melkoisen hauska mies ja selitys kuulosti kutakuinkin tältä: ”fish friendly my friend, no teeth my friend, come here my friend put your hand in its mouth my friend its ok its ok no bite friendly fish my friend” Kotkien ruokkiminen on Langkawilla kova juttu koska kotka on niitten joku tunnuseläin. Nille annettiin ilmeisesti kanaa ja siinä me ihmeteltiin kun parikymmentä pienehköä kotkaa kävi hakemassa ruokaa. Sepä oikeastaan Mangrove-tourista, hinta oli 200RM ja kesto kolmisen tuntia, ehkä vähän reilusti.
Lauantaina aamusta vuokrattiin 6 skootteria ja lähdettiin porukalla ajelemaan. Käytiin vesiputouksella, jossa oli myös Seven Wells niminen paikka, jossa pystyttiin uida ja laskea wellistä toiseen kivistä likumäkeä. Vesiputouksella oli hienon näköistä ja paljon turisteja, mutta ei nyt loppuviimein mikään erikoinen paikka. Lähellä meni mahtava cablecar, eli gondolihissi korkealle vuoren huipulle, mutta vesisateen ja sumun takia ei jaksettu enää siihen lähteä. Ajeltiin sitten takaisin Cenangille ja oleiltiin hetken aikaa. Pian kuitenkin päätettiin lähteä kiertämään saari pyörillä. Saari on tosi iso ja matkaa tuli melkoisesti, varmaan joku 100 kilometriä, ehkä… vaikea arvioida. Matka kesti ainakin kolmisen tuntia. Skootterit eivät olleet aivan samanlaisia kuin Suomessa, vaan nämä oli 125 kuutioisia ja kulkivat 110km/t. Itse otin skootterin vielä seuraavaksikin päiväksi, samoin kuin Oskari ja Esma. Sunnuntaina ennen lähtöä käytiinkin vielä kruisimassa Kuahissa, eli Langkawin pääkaupungissa. Käytiin katsomassa isoa kotkapatsasta ja matkalla takaisin poikettiin pikkutielle katsomaan paikallisten asumuksia. Tämä olikin loppujen lopuksi mahtava idea, koska alkoi satamaan kaatamalla vettä ja paikalliset viittoivat meidät sateensuojaan. Saatiin skootterit suojaan pieneen katokseen ja itsemme suojaan sisään taloon. Talo oli tosi pieni ja asukkaat muslimeja. Sisälle mentäessä oli olohuone, jossa ei ollut mitään muuta kuin matto, ja siihen sitten istuttiin ja toimiteltiin niitä näitä ja juotiin kahvit. Asukkaiden toinen poika oli mennyt juuri samana päivänä ensimmäistä päivää kouluun. Vieraanvaraisuus oli mahtavaa ja oli hauska kuulla heidän elämästään ja langkawista. Opittiin muun muassa että langkawilla on 90% muslimeja. Sade ei ottanut laantuakseen ollenkaan, mutta kun oli pakko lähteä palauttamaan pyöriä, niin se loppui juuri sopivasti. Kuivana päästiin siis kotiin asti, kiitos ystävällisten paikallisten!
Kun pyörät oli palautettu ja käyty syömässä, lähdettiin pikkubussilla lautalle. Lautta lähti sunnuntaina 17.15 ja perillä oltiin kahdeksan maissa. Tässä lautassa ei ollut ilmastointi läheskään niin kylmällä kuin siinä millä tultiin, onneksi. Kokonaisuudessaan Langkawin reissu oli aivan loistava, ja kaikilla tuntui olevan tosi hauskaa! Siellä täytyy vielä kyllä käydä uudestaankin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti