Lake Toba

Pitkä viikonloppu Lake Toballa Indonesiassa

Viime keskiviikkona todettiin että ei jakseta hengailla Penangilla viikonloppua, vaan lähdetään jonnekkin. Muutama kaveri oli menossa Indonesiaan Lake Toballe, josta Madventures on ilmeisesti tehnyt oman jaksonkin. Päätettiin aika nopeasti että lähdetään perään. Varattiin keskiviikkona iltapäivällä lennot seuraavalle päivälle ja saatiin melko halvallakin vielä, vain 60 euroa meno-paluu Penangista Medaniin ja takaisin. Pitkä viikonloppuhan tarkoitti tässä siis kuutta päivää…

Torstaina käytiin vielä koulussa ja lähdettiin illalla kentälle. Air Asian lento Penangista Medaniin kesti alle tunnin, ja tuntui siltä että justiin kun noustiin ylös asti, niin alkoi jo laskeutuminen. Medanin kenttä on aikalailla Pirkkalan kentän kokoinen, eli hyvin pieni. Suuri ero on kuitenkin se, että kun menee ulos, niin joka paikassa joku kauppaa taksia, riksaa, matkaa Lake Toballe jne… Meille tarjottiin heti ulos päästyämme pikkubussia Toballe hintaan 600 000 Rupiaa, eli noin 50 euroa. Ei tosiaankaan otettu, koska oltiin kuultu että matka sinne maksaa tosi paljon vähemmän. Käveltiin kentän vieressä olevalle huoltoasemalle, josta saatiin pitkän tinkimisen jälkeen taksi meidän hostellille (jota ei oltu varattu ennakkoon) hintaan 50 000 Rupiaa. Huoltoasemalla me oltiin aikamoinen nähtävyys rinkkojen kans.

Hostelli mihin päädyttiin (3:n vierekkäisen väliltä) oli melkoinen rotanloukku, mutta torakoita ei onneksi tullut vastaan yhtään. Vessat ja suihkut olivat aika lailla surkeimmat mitä on tullut tähän asti vastaan ja ilmastointi (eli pieni tuuletin) toimi aina kun johto oli oikeas asennos. Näkymä parvekkeelta muistutti slummia ja yöllä viiden aikaan heräsin vieressä olevien moskeijojen rukouskutsuihin, mahtavaa… Hostellin nimi taisi olla Wisma Yuli, ja yölle tuli hintaa 25 000 Rupiaa, eli 2 euroa per nuppi. Illalla käytiin vielä syömässä kahden paikallisen sällin kanssa, jotka järjestivät jotain viidakkoreissuja Bukit Lauanille. Hauskoja äijiä, mutta tuntui siltä että yrittivät lähinnä järjestää meille kyydin Toballe melko kalliilla ja varmaan jonkun kaveriensa kautta. Ylipäätään Indonesiassa tuntui olevan normaalia, että pienistäkin asioista yritetään heti saada rahaa turisteilta. Hostellin respan mies tuntui olevan ainoa, joka antoi oikeaa tietoa, eikä yrittänyt vedättää. Hänen vinkeillään päädyttiin ottamaan 3000Rp pikkubussi bussiterminaalille ja 23 000Rp paikallisbussi Lake Toballe, eli halvalla päästiin. Matkaa Toballe oli varmaan 250km ja matka kesti 4,5 tuntia.

Matka Medanista Toballe sujui aivan mukavasti, lukuun ottamatta joka pysähdyksellä autoon tunkevia kaupustelijoita, jotka kauppasivat mm. ruokaa, hedelmiä, karkkia ja jopa raamattuja. Auton sisäänheittäjä roikkui puolen matkaa puoliksi ulkona autosta ja huuteli kaupungissa määränpäätä kovaan ääneen. Matkan aikana näkyi kristillisiä kirkkoja varmaan toistasataa molemmin puolin tietä. Tuli melko yllätyksenä. Toballa itsessään en tainnut nähdä yhtä ainoata muslimia enkä moskeijaa, mitä taas malesiassa on joka kulmalla.

Perillä Toballa

Toban maisemat oli jo bussista aivan uskomattomat. Päästiin aamupäivällä perille Parapatiin, josta saatiin heti seuraava lautta Samosir-saarelle, joka on Toban pääpaikka turistien kannalta. Heti Parapatista lähtien saatiin ystävällinen kaveri opastamaan meitä perille (toisinsanoen viemään meitä hotelliin jossa hän itse oli töissä). Padi kuskasi meidät Samosir Cottage nimiseen guesthouseen, jossa oltiin loppujenlopuksi ensimmäinen ja viimeinen yö. Toinen ja kolmas oltiin toisessa vastaavassa guesthousessa nimeltä Reggae. Siellä oli muutkin meidän sakista jotka tulivat päivää ennemmin paikalle. Samosirin huone oli hintaan nähden aivan loistava, hinta taisi olla joku 3 euroa yö. Reggaen kämppä oli yhtälailla hyvä ja tyylikäs, ja vielä halvempi, vain 2 euroa yö.

Toballa ei sinänsä ole kummempaa tekemistä, mutta pelkästään maisemista nauttiminen on jo aika huippua. Toisena päivänä perillä lähdettiin Reggae-guesthousessa olevien työntekijöiden järkkäämälle venereissulle. Reissu maksoi 200 000 Rupiaa ja sisälsi jatkuvan live-musiikin lisäksi visiitit mahtavalla vesiputouksella uimassa ja hyppimässä, paikallisella koululla ja palmuviinitehtaalla. Vesiputouksella pystyi hyppimään jostain reilusta parista metristä suoraan putoukseen. Liukasta oli mutta kukaan ei tainnu loukkaantua. Koululle mentiin muistaakseni ennen vesiputousta, ja sinne oli kävelyä joku kilometri. Koulu oli loppunut jo, joten opetusta ei nähty, mutta lapsia pyöri koululla kuitenkin. Luokkahuoneet oli aika kolkon näköisiä. Palmuviinatehdas oli melkoinen pettymys, koska ei päästy itse tehtaalle, vaan jouduttiin odottamaan että joku kävi vain hakemassa meille kolme parin litran tonkkaa viiniä… eikä se ollut edes hyvää. Mutta kuitenkin, aivan mielenkiintoista settiä. Reissu kesti koko päivän ja takaisin oltiin kai joskus viiden aikaan. Illalla mentiin perus Suomimeiningillä olutta maistellen.

Seuraavana päivänä ei oikeestaan tehty mitään, mutta eipä kyllä tarvinnutkaan. Mukava oli vain rentoutua ja katsella paikkoja. Maanantaina vuokrattiin skootterit (80 000rp kpl kahdeksi päiväksi) ja ajeltiin saarta vähän ympäri. Maisemat avautui mahtavasti kun ajettiin korkeammalle ja korkeammalle. Saari itsessään on niin iso, että ei aika riittänyt ajella ympäri asti, mutta aika kaukana kuitenkin käytiin katselemassa maisemia. ajelulla oli hauska nähdä eläimiä joka puolella, lehmiä, sikoja, kanoja, kukkoja, kissoja, koiria jne jne… Parhaita oli kyllä lehmät tai jonkin sortin puhvelit joita käveli keskellä tietä. Joku sanoi että ne joskus pillastuu ja on tappanutkin ihmisiä… mutta ei ne mitään meinannu ku ohi vaan ajoi. Hauskoja oli myös paikalliset pikkupojat ja tytöt jotka huikkivat ja läppäsivät kättä aina kun mentiin ohitse. Bensaa sai ostettua joistain pikkukahviloista vaihtelevaan hintaan, yleensä 6000-7000rp litra. Viimeisenä Toba-päivänä ajeltiin kans jonkin verran, mutta itsellä ajelu keskkittyi lähinnä uusien sortsieni metsästämiseen, koska huomasin että oon jättänyt ne jonnekkin, ilmeisesti perjantaina sinne venereissulle. Eipä niitäkään löytynyt, eli ei ku uusia ostamaan. saa joku paikallinen venekuski nauttia mun sortsiista.

Tekstille luvassa jatko-osa, mutta kun kiirettä vähä pitää niin ei oo keriinny kirjottaa!

Pari päivää kotona ja taas menoksi!

Pari päivää tuli tosiaan jo oltuakin kotona Penangilla, ja nyt olis taas aika lähteä reissulle! Suuntana Indonesia ja Lake Toba, joka on maailman suurin vulkaaninen järvi Sumatran saarella. Lento lähtee 19.55 ja kestää varmaan alle tunnin. Lennot saatiin päivää ennen varattuna 60€:lla per nuppi, eli ei paha. Kun Indoihin mennään niin meistä tuli kertaheitolla miljonäärejä! Reilu 3 miljoonaa Rupiaa on kukkarossa (tai rahavyössä). Mukava mennä välillä paikkaan joka ei (kuulemma) oo täynnä turisteja! :) Vaihtariporukkaa meni sinne jo aamulla 6 henkeä, ja meidän porukas lähtee siis mä, Juha, Jukka ja Eetu. Jos ei siellä ole koneita hostellissa tms niin sitten kirjottelen ens viikon loppupuolella seuraavan kerran! Tullaan kotiin siis keskiviikkona. Moro!

Singapore2

Dodii! Kaytiin eilen siella Sentosa-saarella. Saarella oli kaikkea mita turisteille voi vaan ikina keksia! Biitseja, ravintoloita, baareja, elaintarha, lintupuisto, perhospuisto, yosafari, underwaterworld, vuoristorata, makiautoja, gondolihissi ja listaa voisi jatkaa viela aika pitkaan... Me kaytiin tosiaan katsomassa 4-d-elokuva, joka on muuten siis kuin 3d, mutta tuolit liikkuivat ja tarisivat tapahtumien mukaan ja valilla naamalle tuli vesisuihku, niskaan puhalti ilmaa tms... ihan hauska kokemus, vaikkakin kesti vain 30 min.

Taman jalkeen kaytiin underwaterworldissa, jossa oli kaikenmaailman kaloja ja muita merenelavia. Ihan hieno paikka, mutta esim Sarkanniemen akvaario ei jaa kovin huonoksi kakkoseksi... Ja tungos oli aivan jarkyttava. Varsinkin Intialaisiin turisteihin meni aivan taysin jarki. Hienointa siela oli semmonen 80 metria pitka tunneli, jossa seistiin liukuhihnalla ja ihmeteltiin kun kalat uivat oikealla vasemmalla ja ylhaalla. Ennen kun mentiin sisaan niin ulkona oli delfiiniesitys, joka oli sata kertaa vaisumpi kuin Sarkanniemessa. :)

Saari olisi tosiaan ollut taynna vaihtoehtoja, mutta budjetti olisi ylittynyt triplasti jos olisi kovin alkanut kaikkea kokeilemaan. Oli kylla tosi mukava tulla takaisin mantereelle "halpaan" Singaporeen. Kun lahdettiin Sentosalta takaisinpain, niin alkoi olla tosi sairas olo. Koko paivan oli jo ollut vaha vetamaton olo, mutta nyt oli selvasti sairas. Kampille kun paastiin, jain nukkumaan kun muut lahti jonnekkin. Kun paasin sankyyn niin tuntui etta olisi kuumetta joku 45... Yks panadol ja uni helpotti aika paljon ja herasin yolla syomaan ja olo oli ok. Nyt oon koittanu levata ja syoda laakkeita niin eikohan taa tasta taas lahde. Illalla 22 olis lahto takaisin Penangille ja tiistaiaamulla oltais perilla. Tulomatkalla ei ainakaan oikeen uni maittanut, mutta toivotaan etta nyt. Ei ainakaan pitaisi olla puitteista kiinni, koska bussin penkit on kuin nojatuolit, jotka saa melkein sankyasentoon.

Singapore

Hello!! Singaporessa ollaan! Lahdettiin torstaina illalla ja matkustettiin yobussilla tanne. Perilla oltiin klo 8 perjantaiaamulla. Takaisin olisi tarkoitus menna maanantaina illalla, niin etta melkein ehditaan tiistaiaamuksi kouluun. :)

Singapore on aivan eri maata kuin Malesia. Taalla kaikki on kallista ja siistia. Sakkoja voi saada melkein mista vaan. Ostoskeskuksia on joka puolella melkein riesaksi asti ja joka lahtoon. Eilen kaytiin jossain elektroniikkakeskukses ja siela oli 5 kerrosta samaa tavaraa kameroista lappareihin. melko kallista.

Eilen kaytiin maailman korkeimmassa maailmanpyorassa (150 metria) ja olihan sielta sen mukaiset maisematkin. Vieressa nakyi valaistu golfkentta jossa ilmeisesti pystyisi pelata koko yon... Tanaan ollaan menossa Sentosa-saarelle, jossa on paljon erilaisia nahtavyyksia ja turistihompotyksia. Taidetaan ainakin kattoa 4D-elokuva ja kaydaan ehka elaintarhassa tai underwater-worldissa. Jonkun sortin cable-carikin olisi tarjolla, mutta hinnat on niin korkeita ettei joka paikkaan pysty menna. Mm. Singapore Flyeriin p''sylippu oli 30 Singaporen dollaria, eli 15 euroa.

Nyt pitaa lahtea menemaan, eli morjes!

Skootteri on rautaa!

Terve taas! Hetken on taas menny viime kirjoituksesta, mutta ei kai täällä ny kummempaa oo tapahtunutkaan. Paitsi että sain sen skootterin torstaina. Perjantaina tuli ajeltua koko saaren ympäri hollantilaisen Esman kanssa. Koko reissuun meni joku 8 tuntia ja kilometrejä tuli aikalailla. Nyt on tullut ajeltua noin 350km. Bensa maksaa täällä alle 2RM litralta, eli reilu 30 senttiä.

Kun ajettiin ensin Sunnyvilleltä etelään, tuli vastaan lentokenttä. Siitä suunnattiin länteen kukkuloiden taakse, josta löytyi upeita mutkittelevia "käärmeteitä", joita ajellessa sai olla välillä tosi varuillaan. Uusia siltoja oli rakenteilla monessa paikassa ilmeisesti juuri turvallisuuden parantamiseksi. Korkeuserot oli tosi suuria saaren länsipuolella ja maisemat aikamoisia. Käytiin taas vähän tutkimassa paikallisten asuinalueita matkalla. Jännä homma havaita, että vaikka kuinka rupuisen näköinen talo, niin pihassa oleva auto saattaa olla kohtuullisen hintavan näköinen. Taloissa oli aikamoisia eroja: toiset näyttivät kuin paratiisin loma-asunnoilta ja toisissa oli seinissä olevia reikiä paikattu ruosteisilla pelleillä.


Saaren länsipuolella oli myös hieno tekojärvi ja pato, vesiputous ja perhosfarmi. Vesiputouksella käytiin oikein kävelemässä ja katselemassa. Mielenkiintoisinta siellä oli kuitenkin noin 30 senttinen lisko ja tien vieressä oleva häkkiapina, joka meinas varastaa mun kameran. Käärmeteitä oli mukava ajella, koska liikennettä ei ollut käytännössä ollenkaan verrattuna kaupunkiin.

Saaren länsipuolta ajeltiin sitten pohjoiseen, aina Batu Ferringhille asti, josta jatkettiin Georgetowniin. Matkan aikana pysähdyttiin kolme kertaa moskeijaan, koska Esman täytyi rukoilla. Batu Ferringhillä olevassa isossa moskeijassa kävin itsekin kiertelemässä ja katselemassa, ja olihan se aika vaikuttava, muun muassa sen takia että se oli rakennettu veden päälle. Georgetownissa piti oikein ostaa Penangin tiekartta, että osasi oikeille teille, ja osittain sen takia että piti löytää eräs golfkenttä. Golfkenttä, mitä käytiin katsomassa on puoliksi raviradan keskellä ja hevoskisat oli ilmeisesti juuri alkamassa. Kenttä ei ollut siis auki, mutta päästiin kuitenkin kyselemään hintoja clubitalolle. Kenttä on hiukan halvempi mitä Bukit Jambulin kenttä, mutta silti kierroksen hinnaksi tulee noin 40€ vuokrakamoilla.

Georgetownista ajeltiin sitten lopulta takaisin Sunnyvilleen ja käytiin syömässä Pelita:ssa lähellä koulua. Kello taisi olla jotain 9n pintaan kun päästiin kotiin. Hyvä reissu!

Lauantaina Juha ja Jukkakin saivat viimein omat skootterit. Poikien pyörät on vaihteellisia versioita ja vanhempia kuin mun oma, mutta muuten aikalailla samoja. Käytiin kruisailemassa Queensbayssä, Bukit Jambulissa ja lopulta ajeltiin aina lentokentälle asti. Ennen lentokenttää nähtiin älyttömän vaarallinen tilanne: Auto ajoi joku 50 metriä edellä, ja alkoi yhtäkkiä heittelehtimään rajusti, ja heittelehti puolelta toiselle joku viisi kertaa, nopeutta noin 70km/h. Olin aivan varma että kohta auto on katon kautta ympäri, mutta onneksi mitään suurempaa ei sitten tapahtunut. Itse sain pidätettyä hyvissä ajoin. Onneksi ei myöskään ollut muita autoja ko auton vieressä. Ihmettelin hiukan kun ajoin tämän auton ohi tapahtuneen jälkeen, kun autossa oli pelkästään musliminaisia.

Eilen lauantaina illalla oli Sunnyvillessä pienimuotoiset juhlat yhden Mikon luona. Porukkaa oli joka maanosasta ja puoliltaöin tilattiin muistaakseni 7 taksia pihaan ja lähdettiin Georgetowniin. Siellä mentiin paikalliseen baariin nimeltä Slippery Senoritas, jossa oli livebändi Filippiineiltä (juteltiin loppuillasta aika paljon, tosi huippua sakkia). Bändi soitteli muun muassa Guns n Rosesia ja soundit oli kyllä kohdillaan. Olin aivan innoissani kun bändillä oli hiukan punk-mainen ote soittamiseen ja biisien loput olivat aika meneviä.

Melkein meinasi unohtua että torstaina käytiin Bukit Jambulin ostoskeskuksessa olevassa keilahallissa keilaamassa. Siinäpä se tällä kertaa. Nyt on sunnuntai, kello näyttää 14.50, aurinko paistaa, porukka ottaa arskaa altaalla, lämpöä taitaa olla reilu 30 astetta ja stressitaso on nolla. :) Eli mukavaa elämää täällä Malesiassa!

Kouluaki vähäsen

Maanantaina piti käydä koululla viemässä passit viisumia varten. Saadaan ne takas vissiin parin viikon päästä. Sitä ennen ei tartte ulkomaille vielä lähteä. Tiistaina kävin ensimmäisillä luennoilla. Aamulla 9:ltä alkoi Productivity and Quality Control kurssin luennot, jotka kesti pari tuntia. Sali oli aivan jäätävän kylmä koko ajan ja välillä oli pakko käydä ulkona lämmittelemässä. Luennoitsija vaikutti kyllä mukaansatempaavalta tyypiltä, joten hauskaa tulee varmaan olemaan. Mieleen tuli enemmän stand up koomikko kuin professori.

Seuraavat luennot olivat klo 14 kurssista Malaysian Studies. Sitä ennen kävin Esman skootterilla toisella puolella kampusta kirjoittamassa vuokrasopimuksen skootterista. Vuokraan siis skootterin 4kk:ksi ja saan sen joko tänään tai huomenna. Hintaa tulee 250RM/kk eli 50e. Malaysian Studiesin luennot olivat hieman suuremmassa salissa kuin aamun luennot ja salissa ei tarvinnut jäätyä, hiki kylläkin tuli alkuun. Opettaja oli nuori mies, joka oli hälytetty jostain Indonesian matkalta pitämään kyseistä kurssia. Hän oli edellisenä iltana tullut KL:iin ja ajanut aamulla USM:lle, saanut tuntia ennen luentoa oppikirjan käteen ja tuli luennolle aivan pallo hukassa. :) Vaikutti kuitenkin siltä, että äijällä on intoa tehdä tuosta hyvä kurssi. Hän sanoi ainakin että ei mennä kirjan mukaan vaan että hän tulostaa kaikille mielenkiintoisempia artikkeleita jne. Luennolla istuttiin joku puoli tuntia kun ei opettajalla ollut edes liitua mukana.

Tänään keskiviikkona ei oo koulua ja suunniteltiin vähän että lähdetään käymään jossain päin Georgetownia pyörimässä. Saan sen skootterin toivon mukaan tänään niin sitten alkaa huristelu ympäri saarta! :)

Uusivuosi Langkawilla!

Noniin! Kuumeilujen ja missatun PhiPhin reissun jälkeen päätin lähteä uuttavuotta viettämään Langkawille, joka on siis saari Penangista pohjoiseen noin sadan kilometrin päässä. Reissulle lähti loppujen lopuksi 13 henkeä ja oli kyllä loistava porukka. Suomalaisista minä, Oskari, Ville, Pekka, Anniina ja Pauliina, ruotsalainen Sara, lisäksi hollantilaiset Esma ja Judith, kanadalaiset Sasha ja Nina, ranskalainen Hermeline ja australialainen Jesse. Saarelle mentiin lautalla Georgetownista ja se lähti torstaina aamulla 8.15, kesto noin 2,5h, hinta 115RM meno-paluu.

Langkawille mentäessä olo oli jo jonkun verran parempi, mutta pari ekaa iltaa perillä otin kuitenkin aika rauhallisesti. Majoitus saatiin tosi helposti AB-motellista Cenang-beachilta. Huoneet oli yllättävänkin tasokkaita, kolmen hengen huone maksoi 100RM/yö ja siinä oli 3 sänkyä, tv, ilmastointi ja suihku+vessa. Meidän huoneessa oli kaikki 4 jätkää ja otettiinkin toiseksi ja kolmanneksi yöksi extra mattress niin ei tarvinnu nukkua niinku sillit purkis. Katu, jonka varrella motelli oli, on täynnä turisteille suunnattuja kauppoja, ruokapaikkoja ja onpa siinä pieni huvipuistokin. Ekana iltana kävellessä tuli yhtäkkiä vastaan yksi tuttu Henri Seinäjoelta kahden muun suomalaisen kaverin kanssa, jotka olivat olleet Koreassa vaihdossa juuri. Käytiin heidän kans syömässä ja sen jälkeen siirryttiin rannalle vaihtamaan vuotta. Rannalla oli valtavat reggaebileet, jossa reggaebändi soitteli musiikkia ja ihmisiä oli aivan älyttömästi. Lavalta mereen oli matkaa noin 10 metriä, eli aallot puski jaloille koko ajan. Uudenvuoden ilotulitus oli komea ja varsinkin tsunamiuhrien muistoksi ilmaan lähetetyt kiinalaiset kynttilät tms olivat hienoa nähtävää. Uuden vuoden yö jäi itsellä vähän tyngäksi kun nukutti niin paljon ja päätä jomotti, mutta hauskaa oli silti.

Perjantaina meinattiin vuokrata pakettiauto että saataisiin koko porukka kulkemaan helposti kimpassa, mutta ei sitten löydetty sopivaa. Tai löydettiin mutta myyjä lähti painamaan jonnekkin eikä siitä enää sitten kuulunut mitään.  Otettiin sitten taksi Mangrove-nimiseen paikkaan saaren pohjoisosaan. Siellä oli tarjolla Mangrove-tour, johon kuului erilaisia nähtävyyksiä. Touri oli kyllä hintansa väärti ja hauskaa oli koko rahan edestä. Retkellä nähtiin muun muassa lepakkoluola, kalafarmi, Langkawin kuuluisa kotkien ruokkiminen ja hieno syrjäinen hiekkaranta josta näki jo Thaimaan puolelle asti. Kyseiselle rannalle meno oli kaikkea muuta kuin tasainen, nimittäin siihen mennessä oltiin menty pelkästään jokimaisia reittejä jossa ei aallokkoa ollut yhtään. Kulkupelinä oli siis semmonen longboat johon mahduttiin kaikki 13 kerralla kuskin kera. Rannalle mentäessä mentiin avomerta kohti ja aallokko oli kovaa. Ilmeisesti tämä täysillä aallokossa ajaminen oli yksi ohjelmanumero tällä reissulla. Porukka kastui kiitettävästi ja tavaroistakin sai välillä pitää kiinni ihan huolella samoin kuin siitä että pysyy kyydissä. Taisin kuulla jonkun sanovan jo välillä että tämä ei oo enää hauskaa… ja olihan se kyllä vaarallisen tuntuista menoa. Perille kuitenkin päästiin ja uimaan. Rannalla ei juuri mitään ollut muuta kuin hienot maisemat ja yksi apina. Kalafarmilla oli aivan mukava käydä katselemassa erilaisia kaloja, muun muassa Barracudia ja joitain merivettä sylkeviä pikkukaloja. Jälkimmäiset saalistivat hauskasti anjovista kaiteesta sylkemällä vettä saaliiseen tiputtaakseen sen veteen. Opas oli melkoisen hauska mies ja selitys kuulosti kutakuinkin tältä: ”fish friendly my friend, no teeth my friend, come here my friend put your hand in its mouth my friend its ok its ok no bite friendly fish my friend”  Kotkien ruokkiminen on Langkawilla kova juttu koska kotka on niitten joku tunnuseläin. Nille annettiin ilmeisesti kanaa ja siinä me ihmeteltiin kun parikymmentä pienehköä kotkaa kävi hakemassa ruokaa. Sepä oikeastaan Mangrove-tourista, hinta oli 200RM ja kesto kolmisen tuntia, ehkä vähän reilusti.

Lauantaina aamusta vuokrattiin 6 skootteria ja lähdettiin porukalla ajelemaan. Käytiin vesiputouksella, jossa oli myös Seven Wells niminen paikka, jossa pystyttiin uida ja laskea wellistä toiseen kivistä likumäkeä. Vesiputouksella oli hienon näköistä ja paljon turisteja, mutta ei nyt loppuviimein mikään erikoinen paikka. Lähellä meni mahtava cablecar, eli gondolihissi korkealle vuoren huipulle, mutta vesisateen ja sumun takia ei jaksettu enää siihen lähteä. Ajeltiin sitten takaisin Cenangille ja oleiltiin hetken aikaa. Pian kuitenkin päätettiin lähteä kiertämään saari pyörillä. Saari on tosi iso ja matkaa tuli melkoisesti, varmaan joku 100 kilometriä, ehkä… vaikea arvioida. Matka kesti ainakin kolmisen tuntia. Skootterit eivät olleet aivan samanlaisia kuin Suomessa, vaan nämä oli 125 kuutioisia ja kulkivat 110km/t. Itse otin skootterin vielä seuraavaksikin päiväksi, samoin kuin Oskari ja Esma. Sunnuntaina ennen lähtöä käytiinkin vielä kruisimassa Kuahissa, eli Langkawin pääkaupungissa. Käytiin katsomassa isoa kotkapatsasta ja matkalla takaisin poikettiin pikkutielle katsomaan paikallisten asumuksia. Tämä olikin loppujen lopuksi mahtava idea, koska alkoi satamaan kaatamalla vettä ja paikalliset viittoivat meidät sateensuojaan. Saatiin skootterit suojaan pieneen katokseen ja itsemme suojaan sisään taloon. Talo oli tosi pieni ja asukkaat muslimeja. Sisälle mentäessä oli olohuone, jossa ei ollut mitään muuta kuin matto, ja siihen sitten istuttiin ja toimiteltiin niitä näitä ja juotiin kahvit. Asukkaiden toinen poika oli mennyt juuri samana päivänä ensimmäistä päivää kouluun. Vieraanvaraisuus oli mahtavaa ja oli hauska kuulla heidän elämästään ja langkawista. Opittiin muun muassa että langkawilla on 90% muslimeja. Sade ei ottanut laantuakseen ollenkaan, mutta kun oli pakko lähteä palauttamaan pyöriä, niin se loppui juuri sopivasti. Kuivana päästiin siis kotiin asti, kiitos ystävällisten paikallisten!

Kun pyörät oli palautettu ja käyty syömässä, lähdettiin pikkubussilla lautalle. Lautta lähti sunnuntaina 17.15 ja perillä oltiin kahdeksan maissa. Tässä lautassa ei ollut ilmastointi läheskään niin kylmällä kuin siinä millä tultiin, onneksi. Kokonaisuudessaan Langkawin reissu oli aivan loistava, ja kaikilla tuntui olevan tosi hauskaa! Siellä täytyy vielä kyllä käydä uudestaankin!